Viidennellä luennolla saimme kuulla Reijo Karhisen näkemyksen viestinnän merkityksestä johtamisessa. Esille nousi myös paljon muita johtamiseen liittyviä olennaisia seikkoja, kuten runsaasti keskustelua herättäneet arvot johtamisessa. Luennon keskeinen sanoma oli se, että johtaminen on pohjimmillaan viestintää. Ilman viestintää muutoin erinomainen johtajakin helposti epäonnistuu tehtävissään. Hyvin toimiva viestintä onkin siis edellytys hyvälle tai edes kohtuulliselle johtamiselle.
Uutena johtajan ominaisuutena luennolla esiin nousi näkemyksellisyys. Sillä tarkoitetaan yleistä kykyä ennustaa ja arvioida tulevaisuutta ja hahmottaa suuria muutoslinjoja. Karhisen mukaan organisaation johdon on kyettävä näkemään sitä kauemmas tulevaan, mitä korkeassa asemassa on. Kauas katsominen on kuitenkin turhaa, mikäli tulevaisuuteen ei pystytä organisaatiossa reagoimaan. Viestinnällä johtoporras tuo esiin organisaation tulevaisuuden linjaukset ja ohjaa siten työntekijät toimimaan tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Mikäli viestintä on heikkoa, tulee esimerkiksi tieto mahdollisista muutoksista työntekijöille liian myöhään, mikä luonnollisesti heikentää tehokkuutta ja voi aiheuttaa ärsyyntymistä. Mikäli tiedossa on esim. yt-neuvottelut tai työntekijöiden roolin muutos, on aina parempi, mitä aikaisemmin siitä kykenee ilmoittamaan.
Pohdin viestintää luennon jälkeen myös hieman enemmän käytännön tasolla. Onko kyky viestiä tehokkaasti syy ihmisen nopealle kehitykselle? Varmasti osaltaan on, sillä se on esimerkiksi mahdollistanut tehokkaan perimätiedon siirtämisen. Työnjaon keksiminen ja luominen on liukuhihnatuotannon syntyvaiheessa vaatinut viestintää esimerkiksi linjaston eri osien välillä. Antiikinaikaisella sotakentälläkin viestintä on ollut avainasemassa, mistä tulikin mieleeni tarina maratonjuoksun alkuperästä. Siinäkin oli kyse viestinnästä. Viestintä johtamisessa ei siis ole mikään uusi asia. Miksi se sitten nyt on jotenkin erityisen tärkeässä asemassa? Uskoisin, että se johtuu tiedon siirtymisen nopeutumisesta ja globalisaatiosta. Uudet ilmiöt ja trendit leviävät entistä nopeammin, ja viestinnän on oltava selkeää ja nopeaa, jotta pysytään kelkassa mukana.
Viestintää siis vaaditaan entistä enemmän. Viestintä kuitenkin myös on entistä helpompaa koko ajan. Kuka vain osaa lähettää viestin ja siten viestiä jotenkin. Nykyaikana ihminen kuitenkin saa niin paljon viestejä joka suunnasta, että on äärimmäisen olennaista, että tärkeät viestit ovat selkeitä, informatiivisia ja tulvasta erottuvia. Viestien jatkuva spammaaminen ei ole hyvää viestintää, sillä työntekijä ei voi käyttää koko päiväänsä viestiensä lukemiseen tai ohjeiden kuunteluun. Tämä tuokin oman haasteensa nykyaikaiseen viestintään.
- Aapo
- Aapo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti