Käsittelimme luennon aika erilaisia johtamisen keinoja ja keskeisiä sisältöjä yksilöiden, ryhmien ja tiimien johtamisessa. Sisällöt kumpusivat hyvin vahvasti psykologian eri keinoista ja keskeiset sisällöt ovatkin lähtöisin psykologian tavoista tulkita ihmistä ja ihmisen persoonaa.
Sisällöistä keskeisiksi nousivat erilaiset havaintokykyyn liittyvät teemat. Kuinka hyvä johtaja ottaa huomioon erilaisten ihmisten erilaiset ominaisuudet, kyvykkyydet ja vahvuudet? Miten havainnointia pystyttäisiin parantamaan ja mitä sisältöjä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi ryhmän tai tiimin johtamisessa. Miten erilaisia henkilöitä sijoitetaan ryhmässä tai tiimissä, jotta kukin pystyisi tuottamaan parhaimman mahdollisen tuloksen.
Henkilökohtaiset ominaisuudet jokaisella yksilöllä rakentuvat eri tavalla. Erilaiset skeemat voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilön arvomaailmojen muodostumiseen. Hyvällä esimiehellä on tiedossa erilaisten henkilöiden arvomaailmat ja ajatukset. Esimiehet perustavat valintansa usein uusien työntekijöiden valinnassa juuri arvomaailmojen ja henkilöiden ominaisuuksien samankaltaisuuteen esimieheen verrattuna. Tällä tavalla esimies muokkaa omasta johdettavasta ryhmästään itsensä kaltaista. Tämän myötä hän pystyy myös muodostamaan itsestään toimivia ryhmiä ja hyödyntämään eri henkilöiden ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmässä tai tiimissä on myös tärkeä tunnistaa eri henkilöiden keskinäiset suhteet, jotta yhdessä työskentely luonnistuu. Eri henkilöt voivat tulkita toisiaan eri tavalla. Tämä vastaavasti voi johtaa erilaisiin konflikteihin. Näiden ratkaisun keskeisenä sisältönä on kommunikointi. Työpaikan sisällä varsinkin konfliktin ratkaisussa keskinäisen keskustelu on avainasemassa konfliktin ratkaisussa, tämä auttaa eri henkilöitä ymmärtämään toistensa ajatuksia ja toisaalta keskustelulla on myös keventävä piirre. Henkilö pääsee siis purkamaan mahdollista mielipahaansa ja tämän myötä työskentely helpottuu.
Ryhmän tai tiimin johtamisessa on tärkeää arvomaailmojen tunnistamisen lisäksi myös viestintä ja sen selkeys. Työpaikan sisällöt viestinnässä tulee tiivistää aina hyvin selkeään ja helppolukuiseen kokonaisuuteen, jotta se ei olisi monitulkintainen. Monitulkittavuus voi sekä vaikeuttaa keskeisen sisällön ymmärtämistä, mutta voi pahimmassa tapauksessa myös häiritä työskentelyä varsinkin jos kyse on kehittävästä palautteesta. Positiivisen psykologia vaikutus myös työympäristössä on selkeä. Esimiestyön perustuessa epämuodolliseen työtoveruuteen ovat keskinäiset suhteet entistä enemmän suuressa roolissa. Hierarkia on jäänyt periaatteessa pois ja tilalle on muodostunut sisällöltään monisisältöisempi kokonaisuus. Ryhmän dynamiikka on siis muotoutunut eri tavalla, esimiehellä tehtävänä on luoda ryhmälle tai tiimille yhteinen tavoite, jonka avulla työskentely on mahdollisen miellyttävää. Jokaisella henkilöllä on lähtökohtaisesti päämääränään tehdä ympäristöstään mahdollisen mukavaa ja miellyttävää.
- Perttu
- Perttu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti